Rakkaat lukijat, olen täällä taas – virkeämpänä ja teräväkielisempänä kuin koskaan! Nyt olen empiirisesti kokenut sen, minkä tiesin toki jo aiemminkin: kunnon matka Thaimaan lämpöön eheyttää mieltä ja kehoa paljon enemmän kuin goji-marjat tai mikään muu luontaishölynpöly. Suosittelen kaikille! Verrattain pitkän työ/lomamatkani aikana ehtikin tapahtua yhtä sun toista mukavaa ja vähemmän mukavaa. Niistä tarinoinnin jätän kuitenkin tuonnemmaksi, koska nyt aion tarttua Urhokkaasti suoraan asiaan. ;)
Aloitettuani tämän blogin, olen saanut lukijoiltani huomattavat määrät yhteydenottoja. Osasin toki odottaa, että kaikki eivät ajatuksiani ymmärrä, siksihän tähän taistoon ryhdyin, mutta silti osa saamastani palautteesta on ollut melko asiatonta kritisointia. On ikävää että ymmärtämättömät tulevat haukkumaan auliisti tarjoilemiani virheettömiä hedelmiä vaikka vika on selvästi heidän omissa makuelimissään. Olen saanut vihaisia soittoja mm. koskien kirjoitustani korkeakoulujen pääsykokeista. Aioin nyt oikoa haukkujien vääriä luuloja, jos mahdollista.
Viettäessäni mukavaa iltaa allasbaarilla, puhelimeeni tuli vihainen soitto Suomesta. Soittaja sanoi, että minun ehdottamani malli korkeakoulujen opiskelijavalintojen yksinkertaistamiseksi toteuttamalla se rahalla, lisäisi vallitsevaa eriarvoisuutta. Kaiken huipuksi tämä epäkohtelias räyhääjä kehtasi väittää, että eriarvoisuuden seurauksena rikollisuus lisääntyisi ja yleinen epäturvallisuus kasvaisi. Olin soittajalle melko loukkaantunut, varsinkaan kun hän ei pystynyt mitenkään osoittamaan perättömiä syytöksiään todeksi. Hän käski minun ajatella esimerkiksi mitä tahansa Afrikan maata.
Minusta Afrikka ei ole reilu vertailukohta puhuttaessa Suomesta! Ensinnäkin Suomessa kaikille ihmisille on turvattu puhtaan ravinnon ja veden saanti, joten vallitsevat erot älykkyydessä eivät voi olla niin suuria kuin Afrikassa, jossa lapset kehittyvät kovin eriarvoisista lähtökohdista. Näin ollen yhteiskunnallinen eriarvoisuus tuskin kasvaisi. Harvinaisen yksinkertaista – jälleen kerran.
Ja vaikka tämä melko hatara väite osoittautuisikin todeksi niin minun on pakko kysyä, että mitä sitten? Saako reilun ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan esteenä olla se, että köyhempi väestönosa alkaisi muuten rettelöimään? Mielestäni ei todellakaan. Sitä paitsi jos (ja tämä on siis iso jos), tilanne pääsisi riistäytymään edellä kuvatun kaltaiseksi, siihenkin on olemassa ratkaisu, joka tulisi oikeastaan ottaa käyttöön jo nyt.
Vastaus turvallisuusongelmiin on aseet. Aluksi kaavailin mielessäni, että valtio kustantaisi jokaiselle kansalaiselle aseen ja velvoittaisi heidät kantamaan sitä. Huomasin onneksi melko pian hairahdukseni. On hämmentävää miten kunnon ihminenkin voi erehtyä sosialismin tielle jos ei pidä varaansa. Valtion ei ole syytä antaa kansalaisilleen mahdollisia rikoksentekovälineitä. Ilmainen ase ja sen kantovelvollisuus tulisikin rajata vain rikkaammalle väestönosalle, jolla ei ole syytä käyttää asettaan rikoksiin. Jokainen jonka palkkataso ylittäisi mediaanipalkan, saisi siis aseen ja olisi velvoitettu käyttämään sitä itsensä ja kanssakansalaisten turvaksi.
Tämä pieni lisäys aiempaan ideaani lätkäisee monta kärpästä yhdellä iskulla. Näin edessämme avautuisi uusi, reilumpi ja turvallisempi yhteiskunta, joka ei – kaikista tulevista vastaväitteistä huolimatta – syrji ketään. Edes köyhimpiä. Ehdotukseni varjelee köyhempiä ajautumasta rikoksen tielle sen hankaluun takia sekä suojelee myös heitä joutumasta rikoksen kohteeksi.
